Rikosprosessi

Kun poliisin tietoon tulee henkirikos, käynnistyy välittömästi rikostutkinta.

Esitutkinnassa rikokselle määrätään poliisin tutkintaryhmä, tehdään tarvittavia tausta­selvityksiä ja kuulusteluja, tutkitaan rikospaikka ja laaditaan esitutkinta­pöytäkirja. Omainen saa yleensä yhden tutkijan yhteystiedot, johon voi olla yhteydessä ja joka tiedottaa uhrin omaisille tutkinnan etenemisestä. Tiedotus on usein vähäistä rikostutkinnan turvaamisen vuoksi.

Esitutkinnan perusteella syyttäjä tekee syyteharkinnan. Syyteharkinnassa käy ilmi ketä syytetään, mistä syytetään ja mitä todiste­lua syyttäjä oikeudessa esittää.

Tuomioistuinkäsittelyssä rikosta käsitellään ja annetaan siitä tuomio. Rikosprosessin etenemisestä huolehtivat viranomaiset. Rikosasian käsittely voi kestää useita päiviä. Rikosuhripäivystykset ja Oikeusaputoimistot neuvovat maksutta, millaisia oikeudellisia asioita tulet kohtaamaan. 

Omaiset voivat vaatia oikeudenkäynnissä tekijää maksamaan korvauksia. Asianajaja auttaa korvausvaatimusten laatimisessa. Avustajan eli juristin on haettava käräjäoikeudelta määräystä asianomistajan maksuttomaan oikeusavustajaan Rikosoikeuslain perusteella, jotta valtio ottaa kulut hoitaakseen.

Lue lisää aiheesta:⁠⁠ 
Omaisen asema rikosprosessissa 
Uhrin omaisen oikeus korvauksiin

Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Valitusoikeus on sekä omaisilla että tekijällä, joten hyvin usein henkirikosasia käsitellään uudelleen hovioikeudessa. Hovioikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, mutta vali­tuslupa myönnetään vain harvoin. Oikeudenkäynnin eri vaiheisiin voi kulua hyvin eri mittaisia aikoja, yhteensä jopa pari vuotta.

Korvauksia peritään tekijältä sopimuksella tai ulosoton kautta. Korvaus­hakemus voidaan osoittaa myös Valtiokonttorille, mutta Valtiokonttorin maksa­ma korvaus on toissijainen. Korvausta on siis vaadittava ensin esimerkiksi tekijältä, vakuutusyhtiöltä tai Kelalta. Lisätietoa Valtiokontto­rista ja sen palveluista saat nettisivuilta valtiokonttori.fi tai rikosva­hinkojen asiakaspalvelun puhelinnumerosta 0295 50 2736 tai sähköpostilla rikosvahingot@valtiokonttori.fi.

Tuomiokäsittelyä ei tule, jos tekijä on tuntematon tai menehtyy ennen oikeudenkäyntejä. Korvausvelvollisuus ei poistu tekijän kuollessa, vaan kuolinpesälle voi esittää korvausvaatimuksia joko keskinäisen sopimuksen kautta tai itsenäisellä kanteella tuomioistuimen kautta. 

Jos tekijä todetaan mielentilatutkimuksessa syyntakeettomaksi, eli toimineen vailla täyttä ymmärrystä, oikeus ei anna päätöstä henkirikoksesta. 

Kummassakin tilanteessa omaiset voivat hakea korvauksia Valtiokonttorilta.


Lähde: Opas henkirikoksen uhrin läheiselle, Huoma 2017.