Rikosprosessi
Kun poliisin tietoon tulee henkirikos, käynnistyy välittömästi rikostutkinta.
Esitutkinnassa rikokselle määrätään poliisin tutkintaryhmä, tehdään tarvittavia taustaselvityksiä ja kuulusteluja, tutkitaan rikospaikka ja laaditaan esitutkintapöytäkirja. Omainen saa yleensä yhden tutkijan yhteystiedot, johon voi olla yhteydessä ja joka tiedottaa uhrin omaisille tutkinnan etenemisestä. Tiedotus on usein vähäistä rikostutkinnan turvaamisen vuoksi.
Esitutkinnan perusteella syyttäjä tekee syyteharkinnan. Syyteharkinnassa käy ilmi ketä syytetään, mistä syytetään ja mitä todistelua syyttäjä oikeudessa esittää.
Tuomioistuinkäsittelyssä rikosta käsitellään ja annetaan siitä tuomio. Rikosprosessin etenemisestä huolehtivat viranomaiset. Rikosasian käsittely voi kestää useita päiviä. Rikosuhripäivystykset ja Oikeusaputoimistot neuvovat maksutta, millaisia oikeudellisia asioita tulet kohtaamaan.
Omaiset voivat vaatia oikeudenkäynnissä tekijää maksamaan korvauksia. Asianajaja auttaa korvausvaatimusten laatimisessa. Lue lisää aiheesta:
Omaisen asema rikosprosessissa
Uhrin omaisen oikeus korvauksiin
Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Valitusoikeus on sekä omaisilla että tekijällä, joten hyvin usein henkirikosasia käsitellään uudelleen hovioikeudessa. Hovioikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, mutta valituslupa myönnetään vain harvoin. Oikeudenkäynnin eri vaiheisiin voi kulua hyvin eri mittaisia aikoja, yhteensä jopa pari vuotta.
Korvauksia peritään tekijältä sopimuksella tai ulosoton kautta. Korvaushakemus voidaan osoittaa myös Valtiokonttorille, mutta Valtiokonttorin maksama korvaus on toissijainen. Korvausta on siis vaadittava ensin esimerkiksi tekijältä, vakuutusyhtiöltä tai Kelalta. Lisätietoa Valtiokonttorista ja sen palveluista saat nettisivuilta valtiokonttori.fi tai rikosvahinkojen asiakaspalvelun puhelinnumerosta 0295 50 2736 tai sähköpostilla rikosvahingot@valtiokonttori.fi.
Tuomiokäsittelyä ei tule, jos tekijä on tuntematon tai menehtyy ennen oikeudenkäyntejä. Jos tekijä todetaan mielentilatutkimuksessa syyntakeettomaksi, eli toimineen vailla täyttä ymmärrystä, oikeus ei anna päätöstä henkirikoksesta. Näissä tilanteissa omaiset voivat hakea korvauksia Valtiokonttorilta.
Lähde: Opas henkirikoksen uhrin läheiselle, Huoma 2017.