Vähentyneitä tuloja ja muita vaikutuksia – tieteellisiä artikkeleita maailmalta

Lisätty: 17.2.2017


Suomalainen henkirikoksen uhrien läheisiin liittyvä tutkimus on todella vähäistä. Soili Poijulan vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen lisäksi aiheesta on jonkin verran tehty – ja tehdään parhaillaankin – opinnäytetöitä. Laaja-alaiselle tuoreelle tutkimukselle on kuitenkin tarvetta. Tutkimuksellisen tiedon puutteen paikkaamiseksi aloin vuonna 2016 etsimään kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita aiheesta. Niitä löytyikin lopulta noin sata. Vuoden aikana olen muun työn ohella ryhtynyt vähitellen suomennospuuhiin. Kääntäminen on ollut hidasta, mutta suomennoksia on kuitenkin valmistunut jo jonkin verran.

Artikkelit eivät välttämättä tarjoa kovin suuria määriä uutta tietoa henkirikoksessa läheisensä menettäneille tai heidän kanssaan työskenteleville. Artikkeleiden suurin anti on kuitenkin siinä, että ne tukevat vahvasti aikaisempaa kokemus- ja mututuntumatietoa. Siten ne vahvistavat käsitystä siitä, että samat ilmiöt koskevat isompaa henkirikoksen uhrien läheisten joukkoa – ei vain yksittäisiä henkilöitä. Tutkittu tieto tuo myös lisää vaikuttavuutta Huomalle yhdistyksenä esimerkiksi sitä kautta, että useissa artikkeleissa on todettu vertaistuen olevan aivan erityisen tärkeää henkirikoksessa läheisensä menettäneille. Ne antavat myös mahdollisuuden verrata suomalaisia ja kansainvälisiä kokemuksia, käytänteitä ja järjestelmiä keskenään. Tässä blogissa esitetyt artikkelit koskevat Yhdysvalloissa ja Hollannissa tehtyjä tutkimuksia

Mitä artikkeleissa sitten kerrotaan?Tieteellisesti on todettu muun muassa, että henkirikos todellakin heikentää uhrin läheisten taloudellista asemaa. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että uhrin läheisten tulot vähenivät lähes puoleen aikaisemmasta. Tämä luonnollisesti aiheuttaa lisästressiä muutenkin erityisen haastavassa tilanteessa – artikkeleissa todettiin, että läheisen menettäminen henkirikoksessa on yksi kaikkein stressaavimmista elämäntapahtumista, joita ihminen voi joutua kohtaamaan. Lisäksi henkirikoksen vaikutukset uhrin läheisiin ovat vähintään yhtä monimutkaisia ja intensiivisiä kuin muiden traumaattisten kokemusten vaikutukset. Henkirikoksessa läheisensä menettäneillä on myös korkeammat pitkittyneen surun häiriön ja posttraumaattisen stressihäiriön tasot kuin muilla läheisensä menettäneillä.

Tutkimuksissa on todettu myös, että henkirikos saa usein muita rikoksia enemmän julkisuutta ja uhrin läheiset joutuvat kanssakäymisiin oikeusjärjestelmän kanssa juuri silloin, kun he ovat emotionaalisesti kaikkein heikoimpia ja vähiten kykeneviä käsittelemään prosessin yksityiskohtia. Henkirikos voi myös heikentää luottamusta auttamisjärjestelmää kohtaan ja aiheuttaa yleistä pelon tunnetta uhrin läheisissä. Henkirikoksessa läheisensä menettäneet lapset oirehtivat tyypillisesti toistuvalla leikillä, itsesyytöksillä ja pelkäämällä kuolemaa. Muita tavanomaisia oireita ovat kehityksen taantuminen, kognitiiviset häiriöt (esimerkiksi keskittymis- ja muistihäiriöt) sekä somaattiset oireet (eli selittämättömät fyysiset oireet, kuten vatsakipu).

Artikkeleiden mukaan ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö henkirikoksessa läheisensä menettäneet tarvitsisi terveydenhuollollista apua. Haasteena on kuitenkin ihan kansainvälisestikin se, että ammattilaiset eivät tunnista uhrin läheisiä ja heidän tilannettaan kovin hyvin. Myös surun ja trauman erityisoireiden tunnistamisessa on ammattilaisten keskuudessa puutteita eri puolilla maailmaa. Tämä on yksi syy siihen, minkä takia jotkut uhrin läheisten lopulta jäävät ilman tarvitsemaansa apua.

Eräässä artikkelissa todetaan, että henkirikoksen uhrien läheisten auttamisessa kulttuuriset seikat tulisi huomioida paremmin. Kuitenkin artikkeleiden perusteella vaikuttaa siltä, että henkirikoksen vaikutukset uhrin läheisille ja siihen liittyvät ilmiöt ovat hämmästyttävän samankaltaisia eri maissa, vaikka esimerkiksi oikeus- ja palvelujärjestelmissä onkin suuria eroja kansainvälisesti. Kansainvälistä yhteistyötä lisäämällä voisimme varmasti oppia paljon muilta ja jakaa myös suomalaista osaamistamme muille.

Jos henkirikos-teemaiset tieteelliset artikkelit kiinnostavat enemmänkin, suosittelen tutustumaan Homicide Studies –journaaliin. Se sisältää aiheeseen liittyviä englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita. Se ilmestyy neljästi vuodessa ja on vapaasti luettavissa netissä.


Maija Rusila
Kriisi- ja vapaaehtoistyön koordinaattori
Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry


Lähteet:

Boelen, P. A., Van Denderen, M. & De Keijser, J. 2016. Prolonged Grief, Posttraumatic Stress, Anger, and Revenge Phenomena Following Homicidal Loss: The Role of Negative Cogntions and Avoidance Behaviors. Homicide Studies 20(2), 177-195.

Feldman Hertz, M. & Prothrow-Stith, D. 2005. Homicide Survivors. Research and Practice Implications. American Journal of Preventive Medicine, 29(5S2), 288–295.

Mastrocinque, J. M., Metzger, J. W:, Madeira, J., Lang, K., Pruss, H., Navratil, P. K., Sandys, M. & Cerulli, C. 2015. I’m Still Left Here With the Pain: Exploring the Health Consequences of Homicide on Families and Friends. Homicide Studies, 19(4), 326-349.

Miller, L. 2009. Family Survivors of Homicide: 1. Symptoms, Syndromes, and Reaction Patterns. The American Journal of Family Therapy, 37, 67-79.

Rynearson, E K. & McCreery, J M. Bereavement after homicide: A synergism of trauma and loss. 1993. The American Journal of Psychiatry, 150, 258-261.