Omaisen asema rikosprosessissa

Lisätty: 15.10.2020


Kuolema epäillyn henkirikoksen seurauksena käynnistää monivaiheisen prosessin poliisin suorittaman esitutkinnan aloittamisesta syyttäjän tekemään syyteharkintaan, mahdolliseen oikeudenkäyntiin ja lainvoimaiseen tuomioon saakka. Uhrin omainen joutuu yhtäkkiä asemaan, jossa hän joutuu keskelle rikosprosessia vailla riittävää tietoa omasta roolista ja oikeuksista.

kuva: Karolina Grabowska /Pexels

Läheisen asemaan vaikuttaa sekä hänen suhteensa surmansa saaneeseen uhriin, että tietyissä tilanteissa myös suhde rikoksesta epäiltyyn henkilöön. Läheisen asemaa voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: oikeudesta vaatia rangaistusta ja oikeudesta vahingonkorvauksiin. Tässä kirjoituksessa käydään läpi rangaistusvaatimuksen merkitystä.


Osa 1: Rangaistusvaatimus

Henkirikostapauksissa yleinen syyttäjä nostaa syytteen. Oikeus vaatia tekijälle rangaistusta muodostaa kuitenkin omaiselle asianomistajan aseman, joka antaa oikeuden nostaa syytteen rikosprosessissa. Monelle omaiselle on tärkeää voida auttaa henkirikoksen selvittämisessä, saada tietoa esitutkinnan etenemisestä ja vaatia tekijälle rangaistusta. Tässä asemassa ovat uhrin lapset ja puoliso. Jos näitä ei ole, tai jos joku heistä on itse epäiltynä rikoksesta, saavat myös uhrin vanhemmat ja sisarukset käyttää syyteoikeutta.

Asianomistajan asema antaa läheiselle mahdollisuuden ottaa hyvinkin aktiivisen roolin rikosprosessissa. Esimerkiksi esitutkinnassa asianomistaja voi pyytää poliisia suorittamaan tiettyjä tutkinnallisia toimenpiteitä, antaa kirjallisen loppulausunnon esitutkinnasta, tai pyytää lisätutkintaa jonkin tietyn seikan selvittämiseksi.

Oikeudenkäynnissä asianomistaja voi yhtyä syyttäjän syytteeseen tai sitten käyttää syyteoikeutta laajemmin. Tyypillistä on esimerkiksi vaatia tekijälle rangaistusta ankarammasta rikosnimikkeestä; kuolemantuottamuksen sijaan taposta tai tapon sijaan murhasta Tästä kuitenkin seuraa läheiselle riski, että hävitessään jutun hän jää itse vastuuseen oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudenkäynnissä asianomistajalla on oikeus muun muassa nimetä omia todisteita ja esittää kysymyksiä syytetylle eli rikosasian vastaajalle. Omaisen ei siis tarvitse jäädä passiiviseksi oikeudenkäyntiin osallistujaksi. Tuomiosta asianomistajalla on oikeus valittaa ylempiin oikeusasteisiin, ja toisaalta vastata mahdolliseen vastaajan valitukseen. Monet omaiset kokevat merkitykselliseksi osallistua aktiivisesti oikeudenkäyntiin, kun taas toiset eivät halua saapua edes istuntoon paikalle.


Oikeudenkäyntiavustaja ja omaisen oikeudenkäyntikulut

Asianomistajan oikeuksien tehokas käyttäminen tulee monesti mahdolliseksi vain, jos rikosprosessissa käytetään oikeudenkäyntiavustajaa. Henkirikoksen uhrin omaisella on oikeus lakiapuun esitutkinnan alusta lukien. Monet omaiset tosin ottavat yhteyttä avustajaan vasta, kun asia on tullut vireille, ja he saavat käräjäoikeudesta haastehakemuksen sekä istuntokutsun. Toiset taas toivovat avustajan perehtyvän asiaan heidän puolestaan jo esitutkintavaiheessa. Avustaja auttaa asianomistajaa käyttämään oikeuksiaan rikosprosessissa ja toimii viestin välittäjänä viranomaisten ja omaisen välillä. Avustaja valvoo asianomistajan etua ja pitää hänet ajan tasalla rikosprosessin vaiheista.

Avustajana voi toimia kuka vain niin sanotusti oikeudenkäyntipätevä lakimies eli asianajaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja. Toisinaan pelko lakimiehen kustannuksista estää tai viivyttää yhteyden ottamista avustajaan. On kuitenkin huomattava, että asianomistajan asemassa oleva henkirikoksen uhrin omainen saa pääsääntöisesti aina oikeudenkäyntikulunsa maksutta esitutkintavaiheesta lähtien. Omaisen oikeudenkäyntikulut korvataan pääsääntöisesti valtion varoista joko niin sanotun asianomistajan oikeudenkäyntiavustajamääräyksen tai yleisen oikeusapujärjestelmän kautta, tai kotivakuutukseen kuuluvan oikeusturvavakuutuksen kautta. Omainen voi itse valita kenen lakimiehen puoleen hän asiassa kääntyy, oikeusapua tarjoavat oikeusaputoimiston lisäksi myös yksityiset avustajat. Valinnanvapaus mahdollistaa (henki)rikosprosessiin perehtyneen avustajan valitsemisen.


Rangaistusvaatimuksen lisäksi omaisella on useimmiten oikeus vaatia myös vahingonkorvausta tekijältä. Vahingonkorvauksista julkaistaan erillinen teksti (Osa 2) myöhemmin.


Emmi Wehka-aho
lakimies
Lakiasiat Wehka-aho

Huoma avaa lokakuun 2020 aikana verkkosivuillaan lakineuvontapalstan, jonne henkirikoksen uhrien läheiset voivat lähettää kysymyksiä rikosoikeudellisiin ja muihinkin lakiin liittyvissä asioissa.