Tutkimuksia

Tutkimuksia

Aho, A-L., Terkamo-Moisio, A. 2018. Äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukeminen. Hoitotyön Tutkimussäätiö, Hoitosuositus.

Honkatukia, P. 2011. Uhrit rikosprosessissa - haavoittuvuus, palvelut ja kohtelu. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 252.
Honkatukia on tutkinut uhrien kokemuksia rikosprosessissa haavoittuvuuden palveluiden ja kohtelun näkökulmista. Työssä käydään läpi uhrien tukipalvelut laajasti ja rikosprosessi uhrin näkökulmasta. “Uhreilta edellytetään vahvaa toimijuutta”. Avun ja tuen piiriin pääsy voi olla haastavaa ja paikkakunnasta riippuvaa, sekä tukipalvelut ovat pitkälti järjestöjen varassa. Epäkohtana on pidetty, sitä että hätäkeskus ohjaa monien palveluiden piiriin, mutta ei järjestöjen palveluiden piiriin.

Lehti, M. 2020. Henkirikoskatsaus 2020. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto. 

Poijula, S. 2010. Henkirikosuhrien perheenjäsenten selviytyminen, mielenterveys ja kokemukset tuesta ja palveluista. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 21.

Opinnäytetöitä

Jacobsson, T. 2020. Vertaistukijoiden kokemuksia henkirikosuhrien läheisten auttamistyössä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.

Juutinen, C. 2022. Vanhempansa menettäneiden nuorten surutoimijuuden elämänkulullinen ja relationaalinen rakentuminen. Lapin yliopisto, pro gradu -tutkielma.

Kivinen, P. 2016. Painajaisesta elämään. Vertaistuen merkitys henkirikoksen uhrina kuolleen lapsen äidille. Oulun ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.

Kumpuniemi, A. 2017. Asianomistajan suojelu- ja tukitoimet rikosprosessissa. Poliisin rooli rikoksen uhrin suojelutoimien toteuttajana. Poliisiammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.
Opinnäytetyössä käydään läpi rikosuhridirektiivi ja asianomaisen suojeluun liittyviä asioita. Kumpuniemi kirjoittaa myös rikoksen uhrin kohtaamisesta ja uhrisensitiivisyydestä. Lisäksi esitellään rikosprosessin ulkopuoliset tukipalvelut, joista poliisilla on ilmoitusvelvollisuus. Poliisien tulisi osata kertoa jo esitutkintavaiheessa asianomaisille tukipalveluista ja niiden sisällöistä.

Laakso, M. 2019. Rinnallasi kulkien : Menetelmiä henkirikoksen uhrien läheisten vertaisryhmille. Metropolia Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.

Lind, A. 2020. "På grund av utredningsskäl, kan vi inte berätta mera." : en fenomenografisk undersökning om anhörigas upplevelser under mötet med polisen vid dödsbud. Poliisiammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.

Lyly, N. & Suomalainen, J. 2020. Vakavien rikosten jälkikäsittely. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.
Lyly ja Suomalainen tutkivat Sauma-hankkeen tekemää vakavien rikoksien jälkikäsittelyprosessia tekijän ja uhrin tai uhrin omaisten välillä. Jälkikäsittelyllä pyritään restoratiiviseen oikeuteen ja vähentämään inhimillistä kärsimystä. Uhrin omaisille hyötyjä oli surun, ahdistuksen ja pelon väheneminen, tekijän näkeminen ihmisenä, suruprosessin aloittaminen ja elämässä eteenpäin jatkaminen.

Nykänen, J. 2018. Ryhmämuotoisen vertaistuen merkitys henkirikosuhrien läheisten surussa. Itä-Suomen yliopisto, pro gradu -tutkielma.

Pentti, A. 2018. Kun henkirikos koskettaa : Käsikirjan toimittaminen henkirikosten uhrien läheisten kohtaamiseen. Tampereen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.

Sahala, I. & Pitkänen, J. 2022. "Olet poissa viereltäni, muttet sydämestäin milloinkaan" Henkirikoksen uhrien läheisten kertomuksia traumaattisesta surusta. Vaasan ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.
Sahalan ja Pitkäsen opinnäytetyössä on tehty tutkimuskysely Huoman vertaistukiryhmään traumaattisesta surusta. Vastaajat kertovat vertaistuen merkityksestä ja suruprosessista omin sanoin. Vastaajilta kysyttiin myös läheisen menetyksen jälkeisen ajan auttavia ja haittaavia tekijöitä. Opinnäytetyön tietoperustassa on tietoa henkirikoksesta, traumaattisesta surusta, kriisin eri vaiheista, kriisityöstä ja Huomasta.

Virta, T. 2017. Henkirikosuhrien läheisten suru ja selviytymistä edistävät ja estävät tekijät. Tampereen yliopisto, pro gradu -tutkielma.