Kelan kuntoutuspsykoterapia

Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää ihmisen työ- ja opiskelukykyä. Kelan tuki myönnetään vuodeksi kerrallaan, ja sitä voi saada enintään kolmen vuoden ajan. 

Psykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa. Kela voi korvata erityisin perustein uuden kuntoutuspsykoterapian viiden vuoden jälkeen edellisen kuntoutuspsykoterapian päättymisestä.

Voit saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, jos olet 16–67-vuotias ja

  • työ- tai opiskelukykysi on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi;
  • olet saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kk asianmukaista hoitoa; ja
  • psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukykysi tukemiseksi tai parantamiseksi.

Mistä ja miten saa terapiaa?

Voit hakea apua oman kunnan julkisen terveydenhuollon, yksityisen tai oman työ- tai opiskeluterveydenhuollon kautta. Kun lääkäri on kirjoittanut diagnoosin ja asianmukaista hoitoa on jatkunut kolme kuukautta, voi psykiatri kirjoittaa lausunnon psykoterapian tarpeesta. Tämän jälkeen haetaan tukea Kelasta kuntoutuspsykoterapiaan.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Kuntoutuspsykoterapia / Neuropsykologinen kuntoutus KU 131 (pdf). 

Hakemukseen tarvitset psykiatrin tekemän kuntoutussuunnitelman, joka sisältää arvion diagnoosista ja kuntoutustarpeesta tai vastaavat tiedot sisältävän psykiatrin kirjoittaman B-lääkärinlausunnon. 

Näin haet kuntoutuspsykoterapiaa (Kelan nettisivut)

Terapialle haetaan jatkoa ensimmäisen vuoden jälkeen. Hakemukseen tarvitaan B-lääkärinlausunto ja terapiapalaute terapeutiltasi.

Miten valitset terapeutin?

Psykoterapeutin ammatti on nimikesuojattu, ja terapeutilla täytyy olla koulutus siihen terapiamuotoon, jota hän asiakkaalleen tarjoaa. Kelan korvaus edellyttää, että terapeutti on Kelan hyväksymä. Voit etsiä terapeuttia Kelan palveluntuottajahausta.

Kelan palveluntuottajahaku

Kelan palveluntuottajahausta löytyvät vain ne Kelan hyväksymät terapeutit, jotka ovat halunneet ilmoittaa yhteystietonsa hakupalvelussa. Valviran ylläpitämässä JulkiTerhikki tietokannassa voit tarkistaa, onko terapeutti Valviran laillistama harjoittamaan ammattiaan.

JulkiTerhikki-tietokantahaku

Lisäksi myös Psykologiliiton tai Minduun terapeuttihauista voit etsiä itsellesi terapeuttia. Jos saat Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, on tärkeää, että terapeuttisi on Kelan hyväksymä, joten varmista onko muualta kuin palveluntuottajahausta löytynyt terapeutti Kelan hyväksymä. 

Psykologiliiton hakupalvelu

Minduun terapeuttihaku

Millainen terapia sopii henkirikoksen uhrin läheiselle?

Psykoterapeutin ja terapiasuuntauksen valitsemisessa on tärkeää, että yhteistyö ja kommunikointi asiakkaan ja terapeutin välillä kohtaa ja luottamus syntyy. Oleellista on, että sinä koet, että terapeuttisi ymmärtää juuri sinua ja sopivat työskentelytavat löytyvät. Terapiaa tarjotaan nykyisin myös verkossa, mikä mahdollistaa asiakkaalle paremmat mahdollisuudet sopivan terapeutin löytämiseen.

Kun kuolema tapahtuu yllättäen ja traumaattisesti, läheinen reagoi yhtä aikaa suruun ja traumaan. Monet henkirikoksen uhrin läheiset ovat hyötyneet kriisi- ja traumapsykoterapiasta mutta myös monista muista terapiasuuntauksista. Olisi kuitenkin tärkeää, että psykoterapeutilla olisi kokemusta surun ja trauman hoidosta. 

Nykyisin psykoterapiakoulutukseen kuuluu trauma- ja kriisityön osaaminen. Traumapsykoterapiassa lähtökohtana on asiakkaan kokema ja muistama trauma, jota käsitellään. Traumat pyritään integroimaan osaksi ihmisen elämänhistoriaa siedettävämmäksi muistoksi.

Traumafokusoituja psykoterapioita on monia, kuten esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia, kognitiivinen uudelleen strukturointi ja EMDR-silmänliiketerapia. On olemassa myös muita hoitomuotoja trauman käsittelyyn, esimerkiksi kirjoitusterapia ja asiakkaan ajankohtaisiin ongelmiin keskittyvä tukea antava terapia. 

Traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymisterapia on todettu olevan tehokas hoitomuoto myös traumatisoituneille lapsille ja nuorille. 

Silmänliike-desensitaatioterapia eli EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on traumakeskeisen kognitiivisen käyttäytymisterapian ohella Käypä hoito -suosituksen mukainen terapiamuoto traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. EMDR- terapiaa käytetään ja suositellaan myös akuutin ja kroonisen traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. Hoitomuoto on tarkoitettu vaikeiden kokemusten ja häiritsevien muistojen työstämiseen. Kyseisessä hoidossa on kahdeksan eri vaihetta ja tutkimustiedon mukaan hoidolla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia.

Mitä terapia maksaa ja kuka sen maksaa?

Enimmäiskorvaukset vaihtelevat terapiamuodon mukaan, mutta terapeutin palkkio on yleensä aina suurempi kuin Kelan maksama korvaus, joten sinun täytyy maksaa osa kuluista itse. 

Esimerkiksi yksilöterapiassa enimmäiskorvaus on 57,60e /käyntikerta ja pari- ja perheterapiassa enimmäiskorvaus on 63,91 e /käyntikerta. Terapeutin palkkiot vaihtelevat 80e–160e / 45min riippuen myös terapeutin koulutuksesta ja kokemuksesta.

Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian korvaus otetaan yleensä huomioon jo ensimmäisen käynnin yhteydessä. Jos et ole saanut korvausta, se on mahdollista hakea jälkikäteen 6 kuukauden kuluessa Kelasta täyttämällä Kuntoutuslasku KU 204 (pdf). 

Huomioi, että ennen psykoterapian aloittamista tekemiäsi tutustumiskäyntejä eri psykoterapeuteilla ei hyväksytä menona perustoimeentulotuessa. Tarvittaessa niihin voi hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea oman kotikunnan sosiaalitoimelta.

Kelan kuntoutuksena korvaamien psykoterapioiden omavastuuosuudet voidaan ottaa huomioon menona perustoimeentulotuessa. Sinun täytyy liittää perustoimeentulohakemuksen liitteeksi psykoterapialasku. Laskut huomioidaan menona sille kuukaudelle, jolloin laskun eräpäivä on.

Mikäli oma taloudellinen tilanne sallii, psykoterapiaa voi myös hakea suoraan itsenäisesti psykoterapeutin vastaanotolta, jolloin kaikki kulut täytyy maksaa itse. Lääkärinlausuntoa tai diagnoosia ei tällöin tarvita. 

Jos saat kielteisen kuntoutuspsykoterapiapäätöksen, voit hakea muutosta siihen Kelalta. Mikäli kielteinen päätös pitää, voit jatkaa omalla lääkärillä käyntiä sekä hyödyntää muita julkisen terveydenhuollon palveluita, kuten keskusteluapua mielenterveysasioihin erikoistuneen sairaanhoitajan kanssa.

Lähteet