Luova toiminta luo hyvinvointia

Jokaisella on halu olla elinvoimainen, iloita ja nauttia elämästä. Jutussani kerron siitä, miten luova toiminta tukee hyvinvointia tavallisessa ihmisen arjessa.

Varsin yleinen käsitys on, että luova toiminta on taideteosten tekemistä. Taiteen välityksellä pyritään välittämään vastaanottajalle tekijän omaa kokemusta. 

Huoma-lehden kansikuva: itkevä klovni maalaa tummasävyistä taulua

Puhumme nyt enemmänkin luovasta toiminnasta, jolla haluamme lisätä elinvoimaamme. Tärkeintä on itse tekeminen ja erityisesti itselleen tekeminen. Olennaisinta on antaa itsensä vapautua luovuuteen. Luova toiminta vaikuttaa terveyteen monikanavaisesti. Se aktivoi aisteja, kehittää mielikuvitusta, herättää tunteita, optimoi aivojen toimintaa ja elähdyttää myös fyysisesti ja sosiaalisesti. Luovassa toiminnassa on hyvä lakata arvottamasta sitä, mitä ja miten tekee.

Tekstien voimauttava vaikutus

Ehkä helpoin tapa alkaa toteuttaa luovuutta elämässään on tarttua kirjaan ja sukeltaa tarinan maailmaan. Lukemisen mekaaninen prosessi, jossa avataan kirjainsymbolit sanoiksi, sanat lauseiksi ja virkkeiksi ja lopulta kappaleiksi ja luvuiksi, valmiiksi tarinaksi, on rentouttavaa aktiivisuutta. Jos lukeminen on hankalaa, kannattaa sukeltaa tarinan maailmaan äänikirjojen kautta.

Lukeminen kehittää ihmisen tunne-elämää. Se vaikuttaa myönteisesti sosiaalisuuteen, keskittymiskykyyn ja muistiin. Se pidentää jopa elinaikaa. Kun lukee kuvitteellista tarinaa, pääsee toviksi eroon omasta arkimaailmastaan. Tarinoiden avulla voi matkata maan ääriin ja äärien yli. Kirjoissa on ihmisiä, joihin voi samastua. Lukija voi peilata elämäänsä tarinaan.

Jos haluaa kokeilla kirjoittamista hyvinvointinsa tukena, kannattaa unohtaa muut päämäärät. Tarkoituksena on voida paremmin, eikä tuottaa julkaisukelpoista teosta. Kirjoittamisen tarkoitus on kirjoittamisessa itsessään. Sivuja kirjoitetaan käsin. Käsin kirjoittaminen on verrattavissa kävelyyn, jota myös pidetään meditatiivisena toimintona. 

Illalla kirjoittaminen sopii, jos mielen on vahvasti vallannut jokin yksittäinen iso asia tai jos mieltä kuormittavat moninaiset huolet. Huolet voi kirjoittaa itselleen muistiin odottamaan aamua, ettei niitä tarvitse miettiä yöllä.

Päiväkirjakirjoittaminen voi olla terapeuttinen kirjoittamisen muoto. Päiväkirja on varsin uskollinen kuulija. Tunteiden ja huolien jakaminen päiväkirjalle on puhdistavaa. Kaikkiin vaikeisiin asioihin ei kirjoittamalla löydy heti ratkaisua, mutta kirjaaminen vähentää kuormaa ja lisää elinvoimaa.


Musiikki aktivoijana tai rauhoittajana

Musiikissa on syke niin kuin ihmisessäkin. Musiikki aktivoi aivoja ja verenkiertoa. Useimpia ihmisiä miellyttää kuunnella musiikkia, joita heille on soitettu tai laulettu heidän lapsuudessaan. Musiikilla voidaan aktivoida tai rauhoittaa oloa. Pitää vain valita tunteisiinsa ja tarpeisiinsa sopivaa rytmiä ja melodiaa. Musiikki vaikuttaa aivoihin nopeasti. Kun ihminen alkaa kuunnella musiikkia, hänen aivonsa reagoivat musiikin rytmiin ja keho alkaa liikkua. Improvisoitu tanssi saattaa käsitellä tunteita itkuun tai nauruun asti.

Palkitsevaa on luonnollisesti myös musisoiminen. Soittamisen harjoittaminen vaatii suurta keskittymistä ja näin ohjaa mieltä pois huolista. Oma ääni on instrumentti, jota jokainen voi käyttää. Laulaminen tukee tunne-elämää.


Kuvataide hyvinvoinnin tukijana

Värit vaikuttavat ihmiseen. Punainen aktivoi. Keltainen lisää onnellisuutta. Vihreän sävyt rauhoittavat. Sininen puolestaan vakauttaa. 

Kuvataiteen tekeminen, tekemisprosessi itsessään, vapauttaa. Ujo voi maalaamalla ilmaista tunteitaan ja vapautua. Ilman turhia tulostavoitteita maalaaminen nostaa itsetuntoa, kehittää mielikuvitusta ja parantaa motorisia taitoja. Kun keskittyy maalaamiseen ja väreihin, saa hetken irtioton arjesta. Kalliita tarvikkeita ei tarvita. Alkuun pääsee vesivärinapeilla ja siveltimellä.

Myös taideteoksen katselu tekee hyvää. Kuvien avulla voi peilata omaa elämäänsä samoin kuin kirjallisuudenkin avulla. Keskittynyt kuvan katsominen on vapauttavaa.


Vapautunut ilmaisu tuottaa hyvinvointia ja hyvinvointi vapautunutta ilmaisua

Meidät on luotu luoviksi ihmisiksi. Niin kuin meille on annettu naurun ja itkun lahja, on meille annettu myös luovuuden lahja. Aivan jokaiselle. Luovan toiminnan avulla voimme vaikuttaa myös elimistömme fyysisiin toimintoihin ja parantaa jopa unenlaatua. Suosittelen antautumaan luovuudelle ja taiteille. Luova toiminta ruokkii luovuutta.


Taina Kylmänen
Filosofian ja kasvatustieteen maisteri


(Blogikirjoitus on lyhennelmä Huoma-lehden numerossa 2/2021 julkaistusta artikkelista.) 

Lisätiedon lähteitä:

Cameron, Julia 1996: Kultasuoni – Matka luovuuden lähteille. 

Hyyppä, Markku T. 2018: Ikääntyvän muistikirja

10 faktaa lukemisesta 2020: Lukukeskuksen julkaisuja. 

Pietiläinen, Katri 2008: Päiväkirja mielen avaajana ja persoonallisen kasvun välineenä. - Teoksessa Silja Mäki & Terhikki Linnainmaa (toim.) Hoivasanat. Opas kirjallisuusterapiaan. s. 151–175. 

Syvärinen, Katri 2017: Löydä elämän taika. Inspiraatiota sisäiselle matkalle. Hidasta elämää. 

Sääskilahti, Nina 2011: Ajan partaalla. Omaelämäkerrallinen aika, päiväkirja ja muistin kulttuuri

Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista  (2019)