Medialle

Ohjeet vastuulliseen henkirikosuutistointiin

Kriisi- ja henkirikosuutisointi on merkittävää. Yhteisölle on tärkeää, että henkirikokseen suhtaudutaan täydellä vakavuudella ja että tapahtumasta saa ja pitää puhua avoimesti. Uutisointi voi tuoda myös turvallisuuden tunnetta esimerkiksi silloin, kun kerrotaan henkirikoksen tekijän kiinnijäämisestä. Henkirikosuutisoinnissa on kuitenkin oltava hyvin tarkkana, sillä henkirikos koskettaa erityisen voimakkaasti uhrin omaisia ja läheisiä.

Median valta on hyvä tiedostaa. Tiedotusvälineet tuovat julki, välittävät ja lievittävät – tai lisäävät – henkirikoskuoleman ihmisille aiheuttamaa surua ja tuskaa. Siksi henkirikosuutisoinnissa korostuvat esitettyjen asioiden tosiasiallisuus ja tarkkuus. Jopa pienetkin virheet jutussa voivat masentaa ja aiheuttaa hankaluuksia uhrin omaisille ja läheisille. Siksi on tärkeää, että toimittaja tarkistaa faktat – nimet, ajat ja paikkojen nimet – moneen kertaan.

Läheisen menettäminen henkirikoksessa on todella traumaattinen kokemus. Toimittajan ei koskaan pidä aiheettomasti hankaloittaa uhrien läheisten elämää. Uutisoidessa on hyvä miettiä, onko uhrin omaisia tai muita lähipiiriin kuuluvia ihmisiä ylipäänsä tarpeellista lähestyä. Jos on, erityisen tärkeää on selvittää, onko virallinen tiedotus suru-uutisesta jo tavoittanut ne, joita asia koskettaa kaikkein syvimmin. Kuolinviestin vieminen on poliisin tehtävä.

Traumaattisen kokemuksen kohdannutta ihmistä haastateltaessa on välttämätöntä muistaa ystävällinen ja kunnioittava asenne. Erityisen tärkeää on kunnioittaa ihmisen rajaa vastata tai olla vastaamatta sekä haastateltavan omaa kertomisen tahtia. On tärkeää pitää kiinni sovitusta, sillä lähes aina henkirikos heikentää uhrien läheisten turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Muista aina kertoa kuka olet ja missä roolissa olet sekä se, miten aiot käyttää saamaasi tietoja taikka kuvia. Anna tarkastusmahdollisuus (esim. kuvien tai valmiin tuotoksen tarkistaminen ja mahdollisuus lähettää korjauspyyntö ennen tuotoksen julkaisemista). Alkuvaiheessa yhteisöä uhkaava tapahtuma herättää pelkoa, huhuja ja spekulaatioita, joten on tärkeää olla lähdekriittinen.

Henkirikoksen vaikutukset uhrin läheisiin ovat pitkäaikaisia, ja läheisensä menettänyt voi oirehtia vielä vuosikymmenienkin jälkeen. Vaikka haastateltavasi menetyksestä olisi kulunut jo pitkäkin aika, edellä esitetyt periaatteet on hyvä huomioida. On hyvä muistaa myös, että jopa vuosia sitten tapahtuneen henkirikoksen tuominen julkisuuteen esimerkiksi tapauksen muistelun tai kuvien julkaisemisen kautta avaa henkirikoksen uhrien läheisten haavoja uudelleen. Aiheetonta uutisointia on siis syytä välttää. Hyvän tavan mukaista on myös se, että kun henkirikoksessa läheisensä menettänyt esiintyy jutussa omalla nimellään ja kasvoillaan, samassa yhteydessä ei esitetä henkirikoksen tekijän henkilötietoja tai kuvaa.

Perehdy traumatisoitumiseen inhimillisenä prosessina sekä trauma-auttamisen periaatteisiin. On asiallista tuntea trauman vaikutukset ja siihen liittyvät hyvät toimintatavat sekä yksilön että yhteisön kannalta samalla tavalla kuin kaikessa journalismissa on asiallista tuntea kohderyhmänsä. Lisäksi on hyvä huomata, että myöskään tapahtuman raportoija ei ole suojassa tapahtuman traumatisoivilta vaikutuksilta. Pidä siis huolta myös itsestäsi ja tiimistäsi sekä tapahtuman yhteydessä että sen jälkivaikutusten osalta. Jos epäilet kärsiväsi traumaattisesta stressistä, ota välittömästi yhteyttä työterveyshuoltoosi.

Haastattelupyynnöt henkirikoksen uhrien läheisille

Huoman toimisto välittää erillisestä pyynnöstä haastattelupyyntöjä henkirikoksen uhrien läheisille.

Haastattelupyynnön välittämisen edellytyksenä on, että haastattelu toteutetaan haastateltavaa kunnioittavasti ja tarvittaessa anonyymisti. Artikkelit ja muut kirjalliset materiaalit tulee saada luettavaksi ja niihin tulee saada tehdä korjausehdotuksia ennen julkaisua. Lisäksi valmis tuotos on lähetettävä Huoman toimistolle, jotta voimme arkistoida sen jäsenistömme käyttöön. Huoma ei takaa, että haastattelupyynnön välittäminen johtaa haastattelun toteutumiseen.

Haastattelupyyntöjen osalta otathan yhteyden Huoman toimistolle joko sähköpostitse toimisto@huoma.fi tai puhelimitse 050 401 2230.