Rikosuhripäivystys kehittää palvelujaan henkirikoksen uhrien läheisille

Lisätty: 24.10.2016


Uhripoliittinen toimikunta (2013–15) otti loppuraportissaan "Lainsäädännöstä hyviin käytäntöihin ‒ esitys rikoksen uhrin aseman kehittämiseksi" kantaa siihen, että henkirikoksen uhrien omaisten aseman parantamiseksi tulisi luoda Rikosuhripäivystyksen vetämä pilottihanke.

Jo pitkään on ollut tiedossa – sekä kokemuksen että tutkimusten kautta – että henkirikoksen uhrien läheisten saamat tukipalvelut ovat aivan riittämättömiä, eikä niitä ole tarjolla koordinoidusti.


Malleja Euroopasta

Hyviä malleja on haettu muualta Euroopasta, etenkin Britannista ja Hollannista. Case manager -toimintatapa tarkoittaa sitä, että poliisi ilmoittaa henkirikoksesta uhrien tukipalveluun, joita näissä maissa järjestävät RIKUn kaltaiset, vaikkakin huomattavasti suuremmat järjestöt. Kun omaisilta on saatu lupa, tukipalvelu nimeää tapaukselle oman työntekijän, jota omaiset voivat tavata. Tällöin yhdellä henkilöllä on koordinoidusti mahdollisuus antaa tietoa, arvioida tilanne yksilöllisesti sekä ohjata omainen hänen tarvitsemiinsa palveluihin. Olennaista on ymmärtää, miten monien asioiden eteen omainen joutuu. On hoidettava lukematon määrä käytännön asioita, kun päällä on samaan aikaan kriisi. RIKUssa tukihenkilön tehtävänä on huolehtia siitä, että sekä käytännön asiat että rikosprosessiin ja uhrin asemaan liittyvät käydään asiakkaan kanssa läpi, avun ja tuen tarve arvioidaan ja asiakas ohjataan tarvittaessa muihin palveluihin. RIKUsta neuvontaa ja keskusteluapua voivat saada kaikki tällaiseen tilanteeseen joutuneet uhrin läheiset.


Käsikirja auttajien tueksi

RIKU on paraikaa valmistelemassa käsikirjaa henkirikoksen uhrien läheisten tukemisesta, mihin sisältyy paikallisen tukirakenteen kehittäminen. RIKU on luonnollinen toimija järjestelmän kehittämisessä, koska palveluverkostomme on valtakunnallinen. Ensi vuonna avaamme kaksi uutta palvelupistettä, minkä jälkeen niitä on eri puolella Suomea yhteensä 31.

Käsikirjan tarkoituksena on kuvata henkirikoksen uhrin eteen tulevat asiat lähtien hyvin käytännön läheisistä asioista kuten hautaamisjärjestelyt, some-tilien lakkauttamiset ja taloudelliset kysymykset päätyen rikosprosessiin sekä kriisi- ja kuntoutusavun saamiseen. Käsikirjaan ei kuvata valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin, eikä yksityiskohtaisesti rikosprosessin eri vaiheita, mutta siihen listataan ne asiat, mitä tukihenkilö käy asiakkaan kanssa läpi.

Tavoitteena on, että palvelupisteissämme kartoitetaan muut apua tarjoavat tahot paikallisesti ja luodaan verkosto, joka on käytettävissä henkirikoksen tapahtuessa. Lähtökohtana on eri toimijoiden osaamisen ja yhteistyön hyödyntäminen. Mikään taho ei pysty tarjoamaan kaikkea tukea yksin ja paikallisesti toimijat vaihtelevat. RIKUn ja muiden auttajatahojen käyttöön soveltuvaa käsikirjaa valmistellaan paraikaa opinnäytetyönä. Tavoitteena on saada se valmiiksi alkuvuodesta.


Tieto vangin vapauttamisesta

RIKU seuraa myös tarkasti rikoksen uhrin aseman kehittymistä. Rikosuhridirektiivi toi muutoksia yli kymmeneen lakiin Suomessa. Yksi tällainen on maaliskuun alusta voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan asianomistajalla on oikeus saada ilmoitus vangin tai tutkintavangin vapauttamisesta tai vankilasta tai muusta säilytystilasta poistumisesta, kun kyse on laissa luetelluista vakavista henkeen, terveyteen, vapauteen ja rauhaan kohdistuvista rikoksista tai seksuaalirikoksista. Oikeus koskee kussakin tapauksessa asianomistajaksi määriteltyä henkilöä.

Tiedonsaantioikeus koskee kaikkia tilanteita, joissa vanki tai tutkintavanki pääsee pois vankilasta ilman valvontaa, myös pantavalvontatilanteita. Koska rangaistuksen loppuvaiheessa poistumislupia voi tulla usein, ilmoitetaan vain ensimmäisestä "lomasta". Uhrin ilmoitus saada tieto on salainen eli vanki ei saa tietoa pyynnöstä.

Tärkeää on huomioida se, että asianomistajan tulee tämä pyyntö tehdä joko esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle. Sitä ei voi tehdä enää oikeusprosessin jälkeen. Pyynnön voi kuitenkin myöhemmin perua. Viranomaiset voivat edelleenkin oma-aloitteisesti, ilman erillistä pyyntöä, ilmoittaa vangin vapautumisesta, mikäli on ollut syytä epäillä vangin syyllistyvän henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen.

RIKU-lehden viimeisin numero 2/16 käsittelee henkirikoksia, erityisesti uhrin läheisen tukemisen näkökulmasta. Kirjoittajina on Suomen parhaita asiantuntijoita kuten psykologi ja traumapsykoterapeutti Soili Poijula. Lehden löytää RIKUn nettisivulta.

Kauniita syyspäiviä toivotellen!



Leena-Kaisa Åberg
Toiminnanjohtaja
RIKU – Rikosuhripäivystys