Rikosprosessi

Kun poliisin tietoon tulee henkirikos, käynnistyy välittömästi rikostutkinta. Rikosprosessin etenemisestä huolehtivat viranomaiset.

Esitutkinnassa rikokselle määrätään poliisin tutkintaryhmä, tehdään tarvittavia tausta­selvityksiä ja kuulusteluja, tutkitaan rikospaikka ja laaditaan esitutkinta­pöytäkirja. Usein myös omaiset kutsutaan poliisilaitokselle kuultavaksi. Omainen saa yleensä yhden tutkijan yhteystiedot, johon voi olla yhteydessä ja joka tiedottaa tutkinnan etenemisestä. Tiedotus on usein vähäistä rikostutkinnan turvaamisen vuoksi. Esitutkinta kestää keskimäärin 6 kuukautta.

Esitutkinnan perusteella syyttäjä tekee syyteharkinnan. Syyteharkinnassa käy ilmi ketä syytetään, mistä syytetään ja mitä todiste­lua syyttäjä oikeudessa esittää.

Tuomioistuinkäsittelyssä rikosta käsitellään ja annetaan siitä tuomio. Omaiset voivat vaatia oikeudenkäynnissä tekijää maksamaan korvauksia. Omaisen oikeusavustaja eli juristi auttaa korvausvaatimusten laatimisessa.
Rikosasian käsittely voi kestää useita päiviä. Oikeudenkäynnit ovat lähtökohtaisesti julkisia, joten kuka tahansa voi tulla seuraamaan istuntoa tai tilata päätösasiakirjat itselleen.

Käräjäoikeuden päätös valmistuu yleensä kahdessa viikossa oikeudenistunnon jälkeen. Päätös annetaan kirjallisena kansliapäätöksenä ja toimitetaan juristille, joka välittää tiedon omaiselle.

Rikosuhripäivystykset ja Oikeusaputoimistot neuvovat maksutta, millaisia oikeudellisia asioita henkirikoksen uhrin omainen tulee kohtaamaan. 

Lue lisää aiheesta:⁠⁠ 
Omaisen asema rikosprosessissa 
Uhrin omaisen oikeus korvauksiin

Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Valitusoikeus on sekä omaisilla että tekijällä, joten hyvin usein henkirikosasia käsitellään uudelleen hovioikeudessa. 

Hovioikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, mutta vali­tuslupa myönnetään vain harvoin.

Oikeudenkäynnin eri vaiheisiin voi kulua hyvin eri mittaisia aikoja, yhteensä jopa pari vuotta.

Tuomion jälkeen korvauksia peritään tekijältä sopimuksella tai ulosoton kautta. Korvauksia voivat maksaa myös oma vakuutusyhtiö, Kela tai Valtiokonttori. Lisätietoa Valtiokontto­rista ja sen palveluista saat nettisivuilta valtiokonttori.fi tai rikosva­hinkojen asiakaspalvelun puhelinnumerosta 0295 50 2736 tai sähköpostilla rikosvahingot@valtiokonttori.fi.

Tuomiokäsittelyä ei tule, jos tekijä on tuntematon tai menehtyy ennen oikeudenkäyntejä. Korvausvelvollisuus ei poistu tekijän kuollessa, vaan kuolinpesälle voi esittää korvausvaatimuksia joko keskinäisen sopimuksen kautta tai itsenäisellä kanteella tuomioistuimen kautta. 

Jos tekijä todetaan mielentilatutkimuksessa syyntakeettomaksi, eli toimineen vailla täyttä ymmärrystä, oikeus ei anna päätöstä henkirikoksesta. 

Kummassakin tilanteessa omaiset voivat hakea korvauksia Valtiokonttorilta.


 

Lähde: Opas henkirikoksen uhrin läheiselle, Huoma 2017.