Tuen tarve ei näy henkirikostilastoista

Viime vuonna Suomessa ilmoitettiin 423 henkirikoksen yritystä ja henkirikoksia tuli tietoon 84. Vaikka henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä kasvoi, henkirikosten määrä on lievässä laskussa.

Henkirikollisuuden määrän väheneminen ei ole vähentänyt uhrien läheisten tukijärjestö Huoman toimintaan tulevien ihmisten määrää. Sen sijaan Huoma löydetään vuosi vuodelta entistä paremmin ja sen palveluista hakee apua yhä useampi uhrin perheenjäsen, sukulainen tai ystävä. Vuonna 2025 Huoman tukea sai yhteensä 240 henkirikoksen uhrin läheistä, tämä on noin 26 % enemmän kuin vuonna 2024.

Ehkä Huoman asiakasmäärän kasvu johtuu siitä, että ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi vertaistuen merkityksestä. Tai ehkä Huoma on ollut juuri sopivasti esillä mediassa, jotta se on tullut yleisesti tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Hyvin suuri vaikutus on myös sillä, miten ahkerasti ja johdonmukaisesti Huomassa on tehty verkostotyötä eri sektoreilla toimivien organisaatioiden kanssa.

Huoma löydetään nopeasti

Viime vuosien ilmiö on, että Huomaan ohjautuu yhä enemmän sellaisia henkilöitä, joilla läheisen henkirikoskuolemasta on kulunut vasta vähän aikaa. Vuonna 2025 noin 15 prosentilla Huoman tukiasiakkaista oli kulunut alle kuukausi henkirikosmenetyksestä. Huoman ei kuuluisi tehdä kriisityötä, mutta on itsestään selvää, että tätä asiakasryhmää kohdatessa se on ollut välttämätöntä.

Alle kuukausi menetyksen jälkeen soittavalta uhrin läheiseltä tarkistetaan aina, että kontaktit ensisijaisiin alkuvaiheen tukipalveluihin, eli kriisipäivystykseen ja Rikosuhripäivystykseen (RIKU) ovat olemassa. Huoman asiakastyöstä kertynyt vaikutelma on, että ensisijaiset palvelut tavoittavat uhrien omaiset melko kattavasti, mutta pieni osa jää etsimään apua yksin.

Yhteistyö kannattaa

Tilanne, jossa ensisijaiset palvelut tavoittavat melko hyvin henkirikosuhrien läheisiä ja apua tarjotaan oikea-aikaisesti, on epäilemättä seurausta vuosia kestäneestä ahkerasta verkostotyöstä. Huoma on yhdessä RIKUn kanssa tehnyt hyvää työtä poliisin, kriisipalveluiden sekä muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten parissa. Vuonna 2018 RIKUn toimipisteissä alettiin järjestää henkirikoksen uhrien läheisiä kohtaavien organisaatioiden verkostotapaamisia, joiden tarkoitus oli tuoda esille tämän asiakasryhmän erityisiä tarpeita ja tiivistää yhteistyötä. Parhaimmillaan Huoman toimisto ja vapaaehtoiset osallistuivat näihin Heri-verkostoihin lähes kahdellakymmenellä paikkakunnalla.

Heri-verkostojen puitteissa on tehty valtavasti hyvää työtä, muun muassa koulutettu ja kohdattu ammattilaisia, mutta nyttemmin verkostojen toiminta on hiipunut. Vuoden 2026 alussa Heri-verkostoja on jäljellä enää viidellä paikkakunnalla. Toivoa sopii, että verkostotyön hiipuminen ei merkitse valumista hiljalleen takaisin siihen tilanteeseen, että henkirikoksen uhrien läheiset putoilevat tukiverkon väleistä ja jäävät selvittelemään rikosprosessin vyyhtiä traumasta sekaisina, aivan yksin.

Leikkausten varjo

Joka tapauksessa tällä hetkellä Huoman jäsen- ja asiakasmäärät ovat suurempia kuin koskaan, mutta samaan aikaan koko järjestökentän yllä leijuvat rahoitusleikkausten uhkaavat pilvet. Toisten järjestöjen voi olla helpompi löytää tukea esimerkiksi rahakeräyksillä, koska niiden toiminnan kohteet herättävät yleisesti sympatiaa ja auttamisen halua. Sen sijaan Huoman kaltaiset järjestöt, joiden aihe liittyy väkivaltaan tai vaikkapa päihteisiin, eivät ole yhtä houkuttelevia lahjoituskohteita.

Varmaa on, että vertaistuki tulee säilymään, tapahtui järjestömaailmassa mitä vain. Vaikka Huoma loppuisi huomenna, uhrien läheiset kohtaavat toisiaan oikeustalon käytävillä, työpaikoilla, hautausmailla, lomamatkoilla, somessa ja vankilan vierailutiloissa. Ihmisten välille syntyy yhteys ja vertaistuki alkaa.