24.8.2010
KALEVA: Henkirikoksesta tuomittu uusii usein tekonsa
Peräti n. seitsemän prosenttia henkirikostuomioista vapautuneista vangeista uusii rikoksensa, kirjoittaa 7.7.2010 sanomalehti Kaleva. Vapautuneen vangin todennäköisyys syyllistyä uuteen rikokseen on monikymmenkertainen tavalliseen kansalaiseen verrattuna, vaikka hän on viettänyt vuosikausia vankilassa.
Aiempia tapahtumia ja uutisia vuodelta 2010
9.8.2010
HÄMEEN SANOMAT: Omaisten kokemukset sivuutetaan
Suuronnettomuuksien uhrien omaisten selviytymisestä on tehty tutkimuksia. 24.7.2010 Hämeen Sanomien mukaan yksittäisissä surmissa kuolleiden ihmisten omaiset oli kuitenkin sivuutettu psykologi Soili Poijulan viime keväiseen tutkimukseen saakka. Omaisten unohtaminen näkyy myös yleisessä keskustelussa.
30.7.2010
TURUN SANOMAT: Vahingonkorvaus jää toteutumatta
Tuomioistuinten henkirikosuhrien omaisten hyväksi määräämät vahingonkorvaukset henkisistä kärsimyksistä jäävät käytännössä lähes aina maksamatta. Turun Sanomien 23.7. kirjoittama uutinen "Yksikään omainen ei ole saanut kärsimyskorvausta vuosiin" on luettavissa lyhennettynä versiona Turun Sanomien webistä.
21.7.2010
YLE: Osa tuomioista kohtuuttoman lieviä
Henkilöihin kohdistuvista väkivalta- ja seksuaalirikoksista määrätyt tuomiot jäävät monesti vain samansuuruisiksi kuin rangaistukset ryöstöistä ja petoksista. Poliisikomentaja Jukka Riikosen mukaan rangaistuskäytäntö eri rikosten välillä ei ole tasapainossa. Syynä Jukka Riikonen pitää rikoslain rangaistusten välistä epätasapainoa.
12.7.2010
TOHTORI KIMINKINEN: Terveyttä yhdessä tekemällä
Kaikki yhdessä tekeminen ja tapahtumiin osallistuminen edistävät terveyttä. Radio Suomessa 12.7.2010 tarinoinut tohtori Tapio Kiminkinen kertoi tutkimuksissa havaitun, että yhteisöllisyys tervehdyttää. Tohtori Tapio Kiminkinen patistaa osallistumaan kaiken maailman liikunta- ja kulttuuritapahtumiin.
7.7.2010
ELINKAUTINEN tuomio ei tarkoita elinkautista vankeutta
Elinkautisten vankeustuomioiden muuttamiseen ehdonalaiseksi ja määrämittaisten tuomioiden puolittamiseen vaadittavat ehdot täyttyvät helposti. Yhdistyksen tiedossa on, että automaattisen armahtamisen ansiosta tuomioistuinten määräämät tuomiot vesitetään. Laki esim. tuntee elinkautisen tuomion elinkautisena.
23.6.2010
LAPIN KANSA: Näytön ei tarvitse olla aukoton
"Näytön ei tarvitse olla aukoton", toteaa Lapin Kansassa 23.6.2010 professori Dan Frände Helsingin yliopistosta. Yhdistys lisää, että mikäli 100 % näyttö tarvittaisiin, esim. kadonneen henkilön surmaajaa ei voitaisi tuomita, ja rikoksesta tulisi selvittämätön.
3.6.2010
RIKU-LEHTI: Vääristelevä uutisointi loukkaa omaisia
Henkirikosuhrien omaisista tehty tutkimus tähdensi, että median uutisointi usein loukkaa uhrin omaisia. RIKU-lehti 1/2010:ssä psykologi Soili Poijula kertoo havaitun, ettei omaisten havaitsemia virheitä useinkaan korjata. Tutkimus myös nosti esiin Huoman merkittävän roolin avun tarjoamisessa myöhemmissä vaiheissa.
2.5.2010
ALIBI: Hyssyttelykulttuuri näkyy ja kuuluu käräjäsalissa
Käräjäoikeusistuntoja tiiviisti seurannut päätoimittaja Mika Lahtonen kuvailee näkemäänsä Alibi 1/2010:ssä. Murhamiehet metelöivät ja naamioituvat kuin sirkuksessa. "Ennen ei ollut hupun huppua eikä rätin rättiä". Nykyisin esim. todistajalle ei välttämättä sallita edes päähineen käyttämistä, havainnoi Mika Lahtonen.
12.4.2010
HENKIRIKOSUHRIEN omaiset ovat myös rikosuhreja
Psykologi, traumapsykoterapeutti Soili Poijulan tutkimuksen mukaan henkirikosuhrien omaiset ovat myös rikoksen uhreja, välillisiä eli sekundaarisia uhreja. He ovat piiloon jäänyt väestöryhmä, joiden tarpeet rikoksen uhreina Suomen oikeusjärjestelmä on laiminlyönyt. Soili Poijulan tutkimuksen havainnoista voit lukea enemmän tutkimuksia-sivulta.
28.1.2010
JOKA VIIDES henkirikos Suomessa on murha
Suomessa v. 2002-07 poliisin tietoon tulleihin henkirikoksisiin syyllisistä 58 %:lla tuomiona oli tappo ja 20 %:lla murha. Info löytyy Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Henkirikoskatsaus 2009:stä (pdf, 290 kt). Katsauskauden murhista rangaistukseen tuomituista 82 % tuomittiin elinkautiseen ja 18 % määräaikaiseen vankeuteen.
Aiempia tapahtumia ja uutisia vuodelta 2009
3.11.2009
HELSINGIN SANOMAT: Suru on vakava terveysriski
Suru on vakava terveysriski, kirjoittaa kriisipsykoterapeutti ja psykologi Soili Poijula artikkelissaan 31.10.2009. Yksittäisten kuolemantapausten jälkeen läheiset jäävät edelleen vaille pätevää hoitoa, vaikka suru lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Soili Poijulan mukaan paras tuki löytyy usein vertaisilta, toisilta surevilta.
23.9.2009
ILKKA: Omaisen tappo tai murha jättää ikuisen surun
Syyskuisessa jutussaan sanomalehti Ilkka (pdf, 323 kt) kuunteli Lapualla viikonlopputapahtumaansa osallistuvia Huoman jäseniä. Vuodessa Suomessa tehdään henkirikoksia n. 130 kpl. Kaikki näistä (surmat, tapot, murhat) jättävät jälkeensä surevia omaisia. Omaisten toipuminen surusta kestää tämän koko loppuelämän.
19.7.2009
UUSI SUOMI: Murhan valmistelusta ei rangaista
Vaikka murhasta tuomitaan elinkautiseen rangaistukseen, murhan valmistelusta ei rangaista. "Oikeusministeriö ei ainakaan toistaiseksi puutu siihen, että Suomen lain mukaan vakavaa rikosta kuten törkeää ryöstöä tai murhaa saa valmistella ilman rangaistusta", kirjoitti Uusi Suomi taannoin. Tilanne on pysynyt ennallaan.
2.6.2009
KRIISIAPU auttaa kriisissä
Linkit-sivua on täydennetty kriisiapua kuvaavalla linkillä. Linkistä avautuvan sivun sisällön tarjoaa Duodecim. Inhimillisinä kriiseinä pidetään mm. seuraavia tekijöitä: läheisen tai omaisen menettäminen, onnettomuus tai vakava sairastuminen. Sivulla annetaan ohjeita ja infoa kriisejä ja kriisitilanteita varten mm. huomioimalla lapset.
15.4.2009
SAVON SANOMAT: Omainen jää usein yksin
Artikkelissaan 30.3.2009 Savon Sanomat (pdf, 589 kt) valottaa, miten perheenäiti on omien kärsimystensä keskellä huolehtinut pojistaan. Miten 18- ja 19-vuotiaat pojat ovat kokeneet sen, että heidän läheisensä kuolinsyy oli murha? Info Savon Sanomien oikaisussa 2.4.2009 (jpg, 18 kt) korjaa erään asiavirheen.
12.2.2009
TUTKIMUS henkirikoksen uhrin omaisten selviytymisestä
Psykologi Soili Poijula on aloittanut hankkeen ”Henkirikosuhrin perheiden selviytyminen: Mielenterveydelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä hoidon ja palveluiden merkitys". Tutkimus on Huoma ry:n tilaama ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama. Tutkimus käsittää henkirikosten tyypit surma, tappo ja murha.
28.1.2009
OMAISEN kuoleman jälkeen
Tulevassa lehtihaastattelussaan kolmihenkisen perheen jäsenet kertovat, mitä he ovat kokeneet omaisensa murhan jälkeen. Mitä merkitsevät vertaistuki, läheiset ja traumaterapia? Miten surutyö etenee, kun omaisen kuolema johtuu murhasta, josta sen tekijää on rangaistu elinkautisella tuomiolla?
Aiempia tapahtumia ja uutisia vuodelta 2008
23.11.2008
MURHA ja oikeusmurha tarkoittavat eri asioita
Sanojen murha ja oikeusmurha merkityksistä lausutaan tämä info: Murha tarkoittaa äärimmäisen pahaa henkirikosta. Oikeusmurha tarkoittaa tuomioistuimen langettamaa väärää eli perusteetonta tuomiota mistä tahansa rikoksesta. Tuomion perustelut tai painotukset eivät tee tapauksesta oikeusmurhaa. Tappo ja murha ovat ovat tässä tarkastelussa samanarvoisia.
9.10.2008
IIVI MASSO: Väkivaltainen ihminen uskoo väkivaltaan
Kirjoituksessaan Iivi Masso kiistää turhat teoriat väkivaltaisen ihmisen käytöksen selittelemiseksi. "Aina puhutaan tekijöiden pahoinvoinnista." Kyseessä on näinkin yksinkertaisesta asiasta: väkivaltainen ihminen käyttäytyy väkivaltaisesti siksi, että hän haluaa ja siksi, että hän uskoo väkivaltaan.